Hei abi!
Tervetuloa Prosessiteekkarit ry:n abisivuille! Prosessiteekkarit ry on korkeakouluyhdistys, joka ottaa vastaan kaikki Aalto-yliopiston kemian tekniikan koulutusohjelmassa aloittavat opiskelijat. Yhdistys edistää jäsenistönsä hyvinvointia ja virkistäytymistä järjestämällä erilaisia tapahtumia, kuten liikunta- ja kulttuuritapahtumia, illanviettoja ja vuosijuhlia.
Näiltä sivuilta löydät tietoa alamme opinnoista sekä hakukohteeseen hakemisesta. Lisäksi sivuilla on lista hyödyllisistä linkeistä, jotka kannattaa vilkaista läpi. Mikäli sinulla herää kysymyksiä, voit olla yhteydessä yhdistyksemme abivastaaviin (abivastaavat(at)prosessiteekkarit.fi).
Opinnot
Miten saavutamme hiilineutraalisuuden? Mistä saamme korvaajan öljylle? Miten voimme hyödyntää sekä puhtaita että kierrätettyjä raaka-aineita mahdollisimman kustannustehokkaasti? Millä varmistamme luonnonvarojen riittävyyden?
Jos haluat olla mukana selvittämässä vastauksia edeltäviin kysymyksiin, kemian tekniikan hakukohde voisi olla sinun juttusi! Ohjelmamme kursseilla opiskellaan monia lukiosta tuttuja oppiaineita syvällisemmin ja tekniikkaan eri tavoin soveltaen. Luonnontieteet ovat pääosassa, mutta myös muistakin oppiaineista voi olla hyötyä opiskelujen aikana. Opetusmuotoina käytetään luentoja, laboratoriotöitä, laskuharjoituksia ja ryhmätöitä.
Mihin meiltä siis valmistuu? Kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon ja kaksivuotisen maisteritutkinnon suoritettuasi valmistut diplomi-insinööriksi (DI). Et siis valmistu yhteen tiettyyn ammattiin vaan suoritat tutkinnon, joka avaa ovia moniin tehtäviin!
Tulevaisuuden työnimikkeesi voisi olla esimerkiksi
- Prosessi-insinööri
- Käyttöinsinööri
- Käyttöpäällikkö
- Tutkimuskemisti
- Laboratorioinsinööri
- Asiantuntija
- Myyntipäällikkö
- Toimitusjohtaja
Ensimmäisenä vuosi suoritetaan kaikille yhteisiä opintoja ja pääaineopinnot aloitetaan toisena vuonna. Kandidaattivaiheessa meillä on mahdollisuus opiskella seuraavissa pääaineissa:
Kemia ja materiaalitiede
Tämä pääaine esittelee monipuolisesti modernin kemian eri osa-alueita ja monien alojen erityyppisiä materiaaleja. Pääaineen sisältö painottuu seuraaviin aiheisiin: aineen rakenne, termodynamiikka, reaktiokinetiikka, pinnat ja rajapinnat, aineen- ja lämmönsiirto sekä kemiallinen ja fysikaalinen analyysi. Pääaineessa tutustutaan kemian ja materiaalitieteen sovelluksiin, ja siihen, miten näitä voidaan hyödyntää ja millaiset ympäristövaikutukset näillä on teollisuudessa ja yhteiskunnassa.
Pääainekokonaisuuteen kuuluu seuraavia kursseja: Epäorgaaninen kemia, Orgaanisen synteesin perusteet, Materiaalien mikrorakenne ja Materiaalien ominaisuudet.
Kemian tekniikka ja prosessit
Kemian tekniikka ja prosessit -pääaineessa syvennyt teollisten prosessien suunnitteluun ja ilmiöihin ー siis siihen, miten käytännössä raaka-aineista voidaan valmistaa tuotteita tehdasmittakaavassa. Pääaineessa opiskellaan kemian laitetekniikkaa, kuten reaktoreiden ja tislauskolonnien tomintaperiaatteita ja tarkastellaan laskennallisesti niihin liittyviä aine- ja energiavirtoja sekä laitteiden mitoitusta. Lisäksi harjoitellaan prosessien mallintamista simulaatio-ohjelmilla. Opinnoissa huomioidaan niin ympäristön kuin talouden näkökulma.
Pääainekokonaisuuteen kuuluu seuraavia kursseja: Reaktiotekniikka, Prosessien ohjaus ja automaatio, Yksikköoperaatiot ja Process Design.
Biotuotteet
Pääaine antaa laajan näkemyksen biotuotetekniikan eri osa-alueista ja materiaaleista. Tärkeimpiä aihealueita ovat biokemia, solu- ja molekyylibiologia, kuitu- ja polymeeritekniikka sekä biopohjaisten materiaalien rakenne ja ominaisuudet. Pääaineeseen kuuluu myös kestävien tuotantoprosessien perusteet biotekniikkaan, biojalostamoihin sekä kuitu- ja polymeeritekniikkaan liittyen.
Pääainekokonaisuuteen kuuluu seuraavia kursseja: Pintakemia, Bioprosessitekniikka, Biochemistry ja Industrial Biomass Processes.
Menestyneitä Prosessiteekkareita
Olen Johanna, ja opiskelin Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulussa vuosina 2014-2019. Päädyin aikanani hakemaan silloiseen Bio-, kemian- ja materiaalitekniikan kandidaattiohjelmaan, koska sekä peruskoulussa että lukiossa luonnontieteet kemia etunenässä olivat kiinnostaneet itseäni kovasti, ja uskoin oman polkuni löytyvän joltakin kemiaan liittyvältä alalta. Opiskelin maisteripääaineenani biomassan jalostustekniikkaa, minkä ansiosta sain kerrytettyä valtavasti perustietoa erilaisista puunjalostuksen mahdollisuuksista. Substanssiosaamisen lisäksi myös muita insinöörityössä tärkeitä asioita, kuten ongelmanratkaisua ja vuorovaikutustaitoja pääsi harjoittelemaan kattavasti opintojen aikana. Opiskeluaikana työskentelin kesäisin erilaisissa tehtävissä alaan liittyvillä tuotantolaitoksilla, ja jo hieman ennen valmistumistani sain vakituisen työpaikan prosessi-insinöörinä Valmetin kuituteknologiakeskuksessa, jossa teemme tuote- ja prosessikehitykseen liittyviä koeajoja pääasiassa metsäteollisuus- ja energiasektoreilla toimiville asiakasyrityksillemme.
Opiskelu Kemian tekniikan korkeakoulussa antoi minulle mahdollisuuden tutustua moneen eri teollisuuden alaan, minkä kautta löysinkin intohimoni metsäteollisuutta ja uusiutuvaa energiaa kohtaan. Kandivaiheessa täydensin kemian- ja biotekniikan kurssejani energiatieteiden sivuaineella, ja maisterivaiheen pääaineena minulla oli biomassan jalostusta ja energiatekniikka yhdistävä Industrial Energy Processes and Sustainability. Korkeakoulussamme opiskelija pystyy hyvin valitsemaan opintoja mielenkiintonsa mukaan, ja myös kesätyömahdollisuudet prosessiteollisuuden alalla ovat hyvin laajat. Opiskeluiden aikaisten kesätöideni ja diplomityöni kautta sain vahvan perusosaamisen sellutehtaista, ja valmistumisen jälkeen aloitin työt ANDRITZ Oy:llä soodakattiloiden prosessisuunnittelijana. Työssäni pääsen tekemään mm. asiakastehtaille prosessikartoituksia, toimitusprojekteissa prosessiratkaisuja sekä laitemitoitusta, ja osallistumaan laitosten käyttöönottoihin.
“Ai Aaltoon? Sinne on aika vaikee päästä…” totesi lukiossa opo minulle, kun nettikaverini oli suositellut ”kemiasta kiinnostuneelle” Aallon kemiantekniikkaa. Kuka opo sanoo noin?! Siitä huolimatta hain Aaltoon ja hetkeäkään en ole katunut! Minulle oli jo opintojen alkuvaiheessa selvää, että haluan opiskella kandissa bio- ja kemiantekniikkaa ja maisterissa pääainetta Chemical and Process Engineering. Maisteripääainevalintaa helpotti huomattavasti kesätyöt alalla – toisena kesänä pääsinkin jo kansainvälisen polyolefiinejä (niitä pieniä muovirakeita, joista valmistetaan muovituotteita) ja kemikaaleja valmistavan yrityksen Borealiksen öljykemian tehtaille kesätöihin insinööriharjoittelijaksi. Tieni jatkui Borealiksella myös opintojen ohella, ja oli hienoa nähdä, miten koulussa opittu kytkeytyi täysin työssä vaadittaviin taitoihin, mutta myös työssä opitusta oli huomattavan paljon hyötyä opinnoissa! Kemianteollisuus tarjoaa runsaasti erilaisia työtehtäviä esimerkiksi tutkimuksessa, tehtaiden suunnittelussa (prosessi-insinööri) tai tehtaiden ylläpidossa (käyttöinsinööri). Työskentelen itse Borealiksella tuotevastuussa, eli olen vastuussa yhtiön tuotteiden yhteensopivuudesta lakien kanssa niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Tiimini kanssa olemme vastuussa esimerkiksi siitä, että muovinen ruokapakkaus täyttää vaaditut lain asettamat säädökset ja sitä on turvallista käyttää.
“Mikä tää on?” ja “Miten tää toimii?” on aina ollu vakiokysymyksiä mulle, etenkin kun kyseessä on ollut joku tekninen laite. Matemaattiset aineet tuntuivat lisäksi mielekkäiltä aiheilta ja tämä tie johtikin lukion jälkeen Aalto-yliopistoon Kemian tekniikan korkeakouluun. Tarkemmin opinnot suuntautui kandivaiheessa materiaalitekniikkaan ja lopulta valmistumiseen Sustainable metals processing -pääaineesta. Opinnoissa mut yllätti kuinka monenlaisiin tehtäviin DI tutkinnon pohjalta voi päätyä ja se miten paljon voi itse valita opintoja oman mielenkiinnonkohteiden mukaan. Valmistumisen kynnyksellä aloitin työt teknologiayritys Outotecillä, jossa kehitän nyt digitaalisia ratkaisuja, kuten simulaatiomalleja ja prosessien optimointisovelluksia eri metallien tuotannon tehostamiseksi.
Kun aloitin opiskelut Kemian tekniikan korkeakoulussa, tiesin vain, että kemia kiinnostaa, enkä juurikaan tiennyt, mitä opintojen jälkeen haluaisin tehdä tai mitä edes voisi tehdä. Tajusin opintojeni aikana olevani kiinnostunut aineen rakenteesta, ja mikro- ja nanotason kemiallisista ja fysikaalisista ilmiöistä. Niinpä lähdin opiskelemaan materiaalitiedettä maisteripääaineeseen Functional Materials. Ylipäätään opiskelu Kemian tekniikan korkeakoulussa tarjoaa hyvin monenlaisten asioiden oppimisen. Koulutus pyrkii tekemään opiskelijasta ammattilaisen, jolla on kokonaisvaltaiset valmiudet toimia työelämässä käyttäen tieteeseen pohjautuvaa osaamista ja soveltavaa ajattelua edukseen. Tähän liittyy esimerkiksi kemia, fysiikka, materiaalitiede ja biokemia tieteinä, laboratoriotyöskentely, analyysimenetelmät ja tieteen soveltaminen käytännössä esim teollisuudessa (tekniikka). Sen lisäksi kursseja voi ottaa myös muista Aalto-yliopiston korkeakouluista ja jopa muista yliopistoista, joten hyvin laaja-alaiset mahdollisuudet kouluttaa itseään löytyy. Itse työskentelen nykyään Murata Electronicsilla prosessikehitysinsinöörinä. Murata tekee kiihtyvyys-ja kulmanopeusantureita esimerkiksi autojen turvatyynyjärjestelmiin. Työssäni käytän osaamistani fysiikan ja kemian alalla (anturin sisällä tapahtuvat mikrotason ilmiöt ja niiden ymmärtäminen), analyysimenetelmissä (esim elektronimikroskooppi) ja data-analyysissä (matematiikka, ohjelmistot).
Polkuni opiskelemaan kemian tekniikkaa
Lukiossa en ollut ihan varma, mitä haluaisin tehdä isona. Abivuonna kemian ylppäreihin lukemisesta jäi fiilis, että kemiaa olisi kiva opiskella enemmänkin. Tutkin tarkemmin kemian eri koulutusvaihtoehtoja ja Aallon kemian tekniikka vaikutti mielenkiintoiselta ja hyvällä tavalla erilaiselta verrattuna tavalliseen yliopistokemiaan. Aallossa kehitetty Ioncell tuli julkisuuteen vuonna 2018 ja tällaisten muovia parempien tuotteiden kehittäminen kiinnosti ja kiinnostaa yhä.
Lukiossa luonnontieteet alkoivat vetää minua puoleensa. Valitsin kemian tekniikan opinnot, koska koin niiden olevan monipuolinen yhdistelmä lempiaineitani kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa, käytännöllisellä ja teollisella otteella. Myös mahdollisuus päästä kehittämään ympäristön kannalta kestävämpiä tuotantotekniikoita kiinnosti minua. En ole katunut päivääkään tänne tuloa!
Lukiossa minua kiinnostivat luonnontieteet, erityisesti kemia ja matematiikka. Aallolla on hyvä maine yritysmaailmassa, se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä sekä opiskelu on poikkitieteellistä. Valmistuttuni alalla tulisi olla hyvät työllisyysnäkymät, ja työn tulisi haastaa päättelykykyäni. Olin myös kiinnostunut erilaisten materiaalien toimintaperiaatteista, kuten esimerkiksi, miksi Teflon-pannuun ei tartu rasva, tai miten LED-valot käytännössä toimivat. En tuntenut aluksi Prosessiteekkareista ketään, mutta isosta porukasta pystyy hyvin löytämään kavereita, kun monia yhdistävät samat mielenkiinnonkohteet.
Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu oli keväällä 2019 yhteishaussa vasta 6. vaihtoehtoni, sillä hain ensimmäiseksi lääketieteellisiin. Olin melko pian syksyn alkaessa kuitenkin vakuuttunut, että olen oikeassa opiskelupaikassa. Opinnot ovat mielestäni kiinnostavia ja minusta tuntuu, että niiden avulla pääsen vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. Pidän tavasta, jolla opintomme suoritetaan. Kurssit koostuvat yleensä luentojen lisäksi laskuharjoituksista, laboratoriotöistä sekä itsenäisistä palautettavista tehtävistä. Pakollisia läsnäoloja on jonkin verran, mutta opintoja on myös mahdollista suorittaa itsenäisesti kirjaa lukemalla. Lukioon verrattuna työmäärä kasvoi paljon, mutta opintojen suorittaminen ja opiskelijaelämästä nauttiminen on mahdollista. Nämä kaksi asiaa myös tasapainottavat toisiaan mukavasti
Lukiosta asti minulle oli selvää, että luonnontieteet kiinnostavat ja että niiden varaan voisi myös oman uransa perustaa. Kemian tekniikan korkeakoulu kiinnitti huomioni abivuoden keväällä. Halusin päästä ratkaisemaan maailmanlaajuisia ympäristöongelmia ja kehittämään erilaisia ihmiskunnan elämää helpottavia tuotteita ja käytäntöjä tekniikan ja kemian osaamisen avulla. Opinnoissani yhdistyvät luonnontieteiden vankka pohja sekä laaja, teollisuuteen ja insinöörin toimenkuvaan perustuva kokonaisuus. Laboratoriossa työskentely on ollut erityisen mielenkiintoista, sillä se tukee luennoilla opittua teoriaa hienosti. Kemian tekniikan korkeakoulu, Prosessiteekkarit ja koko Aalto-yliopisto ovat tarjonneet minulle huikean startin opinnoilleni, paljon uusia hauskoja kokemuksia ja mahdollisuuden kouluttautua poikkitieteellisesti!
Hakeminen
Kemian tekniikan hakukohteeseen haetaan korkeakoulujen yhteishaussa opintopolku.fi nettisivulla. Vuonna 2025 yhteishaku on 11.3.-25.3. Hakijat valitaan DI-koulutuksen hakukohteisiin joko todistuksen tai valintakokeen perusteella. Jos täytät todistusvalinnan kynnysehdot, sinut huomioidaan todistusvalinnassa, ja saat tuloksista tiedon noin viikkoa ennen valintakoetta (viimeistään 26.5.2024). Mikäli et täytä todistusvalinnan kynnysehtoja tai et tule hyväksytyksi todistusvalinnassa, tulee sinun osallistua valintakokeeseen. Valintakokeessa on pakollinen matematiikan osio sekä osio, jossa valitaan kemian, fysiikan ja tekniikan alan luovaa ongelmanratkaisukykyä mittaavien tehtävien väliltä.
Hakuaikataulu
- 11.3.-25.3. Yhteishaku
- 26.5. Todistusvalinnan tulokset (viimeistään)
- 2.6. Valintakoe
- 3.7. Koepistevalinnan tulokset (viimeistään)