Ehdokas Fuksipäälliköksi: Anna Ihamuotila

Heips 🙂

Olen Anna, toisen vuoden kemmalainen, lakiltani tupsu, pääaineeltani materiaalitieteilijä ja tavoitteeltani yksi Prosessiteekkareiden fuksipäälliköistä hallitusvuodelle 2022. Minut on voinut bongata pöhisemässä mukana ISOtoiminnassa, tiskin takana apuIE-puuhissa, heittämässä hyvän huonoa läppää lukkarikisällinä sekä aloittamassa koulutehtäviä studentHUBissa tuttuun tapaan dedispäivänä.

Pitkä lista vapaaehtoispestejä kertoo minusta paljon. Olen aktiivinen, heittäytyvä ja tunnollinen teekkarinalku, joka ei kavahda vastuuta eikä romahda helposti työtaakan alle. Hoidan tehtäväni aidolla tekemisen ilolla ja kunnialla alusta loppuun, ja huomaan nauttivani tekemisestä eniten, kun saan tehdä sitä yhdessä muiden kanssa muita varten. Siksi fukseihin tutustuminen ja heidän kanssaan puuhasteleminen ISOsyksynä onkin ollut aivan uskomattoman palkitseva kokemus, josta en ole valmis päästämään irti. Nämä piirteet tunnistan myös useissa edellisissä esimerkillisissä fuksikapteeneissa, ja siksi uskonkin soveltuvani hyvin tähän tehtävään.

Vaikka fuksikokemukseni olikin (hieman) poikkeuksellinen, olen äärettömän kiitollinen siitä, että olen silti saanut kokea millaista fuksi- ja teekkarikasvatus kippareiden toimesta parhaimmillaan voi olla: yhdistävää, rohkaisevaa ja voimaannuttavaa. Toivon voivani tarjota tuleville fukseille kaiken tämän ja enemmän, ja mahdollistaa heille innostavan, turvallisen, ja heidän itsensä näköisen fuksivuoden ja sitä seuraavan teekkariuden. Uskon, että tämä on mahdollista järjestelmällisyydellä, aktiivisella ja selkeällä kommunikaatiolla, ja teekariperinteiden parhaimpia puolia vaalivia tapahtumia järjestämällä.

Parhaan mahdollisen fuksivuoden lisäksi tavoitteenani hallituskaudelle olisi erityisesti keskittyä CHEM-ENG fuksien sujuvaan ja luontevaan integraatioon osaksi yhdistystämme ja teekkarikansaa. IB-correspondantina toimiessa kävi selväksi, että tämä matka on viime vuosien onnistumisista huolimatta yhdistyksellämme vielä kesken. Elin lapsuuteni Englannissa, mistä jäi käteen vahvan kielitaidon lisäksi ymmärrys siitä, miten haastavaa kielimuurin kanssa kamppaileminen voi olla, ja miten voimaannuttavaa on tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi siitä huolimatta. Koen nämä kokemukset minulle vahvuutena kaksikielisyyden lisääntyessä yhdistyksessämme, ja uskon voivani konkreettisesti edistää tätä tavoitetta.

Tiedostan tämän tehtävän varmasti haastavan minua positiivisesti ja antavan minulle samalla mitalla takaisin. Jos onni potkii, ja tämä kunniapesti minulle suodaan, olen valmis antamaan kaikkeni, aikani, yönuneni ja (hyvin matalalla kynnyksellä) opintopisteeni ollakseni esimerkillinen ja innostava fuksikapteeni vuoden -22 fukseille.

Mikäli hakemuksestani herää mitään kysymyksiä tai ajatuksia laita ehdottomasti viestiä minulle joko suoraan täällä vaalisivuilla tai telegramissa @annanteeksi 🙂

——————–

1. Jos sinut valitaan fuksipäälliköksi, mitkä ovat tavoitteesi seuraavalle 1.5 vuodelle? Miten kehittäisit fuksitoiminnan eri osa-alueita? Mitä haluaisit säilyttää?

Erityisesti tasaveroisuuteen fuksien keskellä olisi hienoa voida vaikuttaa. Kuten hakemuksessani mainitsin, toivoisin voivani kiinnittää huomiota enkkukandifuksien integraatioon, sekä löytämään mahdollisimman toimivan balanssin kaksikielisyydelle yhdistyksessämme. Ensisijaisena tavoitteena olisi kuitenkin fuksien keskuudessa hyvä yhteishenki sekä positiivinen, innostunut asenne fuksivuotta ja teekkariutta kohtaan, sekä antaa fukseille jotain, jota kantaa mukanaan vielä senkin jälkeen, kun he ensimmäistä kertaa painavat teekkarilakin päähänsä (mahdollisena Wappuna…).

Teekkariperinteiden toipuessa viime vuosien riepottelusta olisi myös hienoa pystyä miettimään, mitä osia pian 150-vuotisista perinteistä on tärkeä säilyttää, ja mitä kenties päivittää enemmän nykypäivään sopiviksi. PT:n fuksitoiminnasta haluaisin ehdottomasti säilyttää tähänastisten fuksitapahtumien monipuolisuuden: sitsit ja muut tapahtumat ovat ihania ja ehdottomia teekkariperinteiden helmiä, mutta on niin arvokasta ja tärkeää, että toiminnasta löytyy vastapainoksi myös niitä lämmöntäyteisiä ja kodikkaita leffa- ja lautapeli-iltoja, haalariompelua ja muuta kivaa yhdessä puuhastelua. Säästyä saisivat myös ihanat yhteistyöt muiden Aallon kiltojen ja yhdistysten kanssa, ja näitä varsinkin olisi hauska koittaa kehittää vielä entistä enemmän yhdessä muiden FTMK:n kippareiden kanssa.

2. Opiskelijat, jotka eivät tunne kuuluvansa johonkin yhteisöön tai saa opiskelujen alussa muodostettua suhteita opiskelijatovereihinsa, jäävät usein jälkeen opinnoissaan. Millä keinoin kaikki fuksit onnistutaan integroimaan johonkin yhteisöön tai löytämään oman porukkansa?

Otaniemi on siitä erityisen ihana paikka, että täällä jos missä sitä epäilevällekin fuksille on olemassa omanlainen porukka ja yhteisö odottamassa, tai täällä voi ainakin sellaisen laittaa pystyyn. Tärkeintä olisikin saada kaikki mahdolliset vaihtoehdot fukseille avoimesti näkyväksi ja innostaa heitä myös itse perehtymään ja tutustumaan avoimin mielin uusiin asioihin. Tämä prosessi alkaa jo heti fuksioppaasta, jossa on hyvä painottaa esimerkiksi AYY:n sivuilta löytyvää kerhotoimintaa ja otaniemen lämmintä ja avointa yhteisöhenkeä. Myös myöhemmin syksyllä järjestettävä Otasuunnistus ja muut yhdistyksiä ja yhteisöjä esittelevät tapahtumat ja toimihenkilöpestit lisäävät tutustumismahdollisuuksia. Näiden tiedottamiseen kannattaa myös käyttää enemmän aikaa, että vähän varautuneemmatkin fuksit uskaltautuisivat mukaan.

Erityisesti orientaatioviikko ja sen tuomat ISO- ja fuksiryhmät ovat monelle pelastusrengas uuteen tuiki tuntemattomaan paikkaan tullessa. Siksi tiivis ja innokas yhteistyö ISOvastaavan ja ISOjen kanssa on fuksien integraation onnistumiselle olennaista. Orientaatioviikon on hyvä sisältää paljon erilaisia aktiviteetteja, jotka kannustavat yhdessä tekemiseen ja tuovat esiin kaikenlaisia eri vahvuuksia. Uskon, että innostavalla ja lähestyttävällä asenteella pääsee pitkälle, joten sen on syytä näkyä myös fuksipäälliköiden viestinnässä ja kasvoilla fukseihin tutustuessa. Heitä voi ja pitää kohdata myös sinä omaa paikkaa etsivänä ihmisenä, joka meistä kaikista löytyy.

3. Miten valmistautuisit edellä mainittuihin kysymyksiin, kun huomioidaan PT:n suuri fuksimäärä ja sisäänoton kasvu vielä seuraavanakin vuonna?

PT:n suuressa fuksimäärässä on ehdottomasti puolensa, koska ihanaan sankkaan joukkoomme mahtuu ihmisiä ja persoonia ja mielenkiintoja laidasta laitaan, jolloin myös todennäköisemmin löytää sen omalta tuntuvan porukan. Toisaalta se hankaloittaa erityisesti niiden yksittäisten fuksien seuraamista, jotka saattaisivat kaivata enemmän kannustusta tai huomiota kuin toiset. Yksittäistapauksissa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa fuksien hyvinvointiin löytyvät ISOilta, ja painottaisinkin erityisesti yhteistyötä ISOvastaavan kanssa, jotta ISOt ovat perehtyneitä, innostuneita ja valmiita kohtaamaan myös astetta varautuneemmat fuksit. Myös avoin kommunikaatio ISOvastaavalta ja suoraan ISOilta päälliköille olisi mahtavaa, jotta fuksien fiiliksistä oltaisiin tietoisia ja tilanteita pystyttäisiin tarvittaessa lähestymään ja selvittämään tapauskohtaisesti. Tähän voi vaikuttaa myös pälevarteilla, ja toivoisin ehdottomasti voivani luoda niihin mahdollisimman turvallisen ja avoimen ilmapiirin.

Hyvää fiilistä ja yhteishenkeä nostattaa myös paljon omalla asenteellaan ja tekemisellään. Siksi minulle olisi tärkeää voida olla aktiivisesti kanssakäymisissä fuksien kanssa aina mahdollisuuden tullen. Vaikka PT:n fuksimäärällä ei pystyisikään välttämättä ihan jokaisen fuksin kanssa kahden kesken tutustumaan, olisi palkitsevaa voida saada yhteys heistä mahdollisimman moneen niin tapahtumissa kuin niiden ulkopuolellakin, oli se sitten piirissä jatkojen tanssilattialla tai A blocin ruokajonossa.

4. Miten edistäisit suomen- ja englanninkielisten kandifuksien välistä yhdenvertaisuutta?

On selvää, että fuksikasvatuksen on oltava kaikille tasapuolista, ja tämän on hyvä näkyä kielen osalta joka osa-alueella aina tiedotuksesta tapahtumiin ja termistöön. On myös oltava mahdollista saavuttaa tämä pakottamatta kumpaakaan osapuolta aina asettumaan kielensä kanssa epämukavuusalueelle. Haluaisin löytää näiden kahden kriteerin väliltä kultaisen keskitien tarkkailemalla fuksisyksyn kuluessa, syntyykö linjojen välille yhteisissä tapahtumissa spontaanisti kontaktia vai pitäisikö pakkaa koittaa kevyesti sekoittaa päälliköiden toimesta. Fuksien toisiinsa tutustuminen on ehdottomasti tärkein askel kohti kandilinjojen yhdenvertaisuutta. Englanninkielisyys on kuitenkin myös iso osa monen identiteettiä ja voimakas yhdistävä tekijä. Siispä vaikka tavoitteena olisikin, että pakkaa kandilinjojen välillä saataisiin sekoitettua tulevaisuudessa mahdollisimman sulavasti, on tärkeää, että myös kandilinjan sisäinen yhteishenki pystyy kehittymään. Siksi olisi hyvä järjestää välillä myös täysin englanninkielisiä tapahtumia esimerkiksi KV-vastaavan kanssa yhteistyönä, mihin kuitenkin kuka tahansa voisi halutessaan lähteä mukaan. Tähän voidaan kannustaa esimerkiksi fuksipisteellä!

5. Fuksipäällikkönä toimiminen on tiimityöskentelyä. Millaisen työparin haluaisit itsellesi ja millainen pari itse olisit? Kuinka omalla toiminnallasi pidät hyvää paridynamiikkaa yllä?

Fuksipäälikköpari on PT:llä ehdottomasti tämän pestin arvokkaimpia puolia, ja uskoisin nojaavani tähän henkilöön paljonkin. Avoin kommunikaatio ja rehellisyys kippareiden välillä on mielestäni kaiken a ja o, ja toivoisin voivani luottaa siihen, että toinen sanoo rehellisesti, kun jokin vaikka omassa käytöksessä tai muuten vain pännii. Minun on myös helpompaa luottaa itseeni ja siihen mitä teen, kun voin vapaasti heittää ja pallotella tyhmiäkin ideoita jonkun toisen kanssa, etenkin jos toinenkin osapuoli innostuu helposti ja lähtee asenteella mukaan.

Aina ei voi eikä tarvitse jaksaa, ja tasajako työtehtävissä ja molemminpuolinen arvostus ja ymmärrys toista kohtaan kantavat pitkälle. Olen itse parina empaattinen ja joustava, ja paritöissä osaan olla tarpeen mukaan sekä äänitorvi että taustakomppaaja. Uskon, että tässä tehtävässä kenen tahansa parhaat ja joskus huonotkin puolet pääsevät loistamaan, ja että avoimella, positiivisella ja rakentavalla asenteella kaksi ihmistä saa homman kyllä pyörimään, vaikka tapahtumadedikset ja unettomat yöt painaisivatkin aina välillä päälle.

4 Kommentit

  1. Nimetön Dolf

    Tervepä terve ja hieno homma että haet fuksipäälliköksi!
    Minua kiinnostaisi tietää minkälainen näkemys sinulla on PT:n fuksikasvatuksesta; mitkä ovat uhat ja mahdollisuudet? Entä vahvuudet ja heikkoudet?
    Tiivis SWOT-analyysi siis ✌🏻

    Vastaa
    • Anna Ihamuotila

      Hei, kiitos paljon kysymyksestäsi!

      Mielestäni PT:n fuksikasvatus on edellisvuosien jäljiltä perustavalaatuinen, toimiva kokonaisuus, josta löytyy jokaiselle jotakin. Itse sen kokeneena, ja sitä nyt syksyn ajan ISOna seuranneena uskon, että sen mikä yhdistyksemme kenties koossa häviää se sen tuomassa monipuolisuudessa monin kerroin voittaa.

      S / Vahvuudet
      – PT:llä ei olla pelätty kokeilla uusia asioita fuksikasvatuksen suhteen ja tässä on joka vuosi kehitytty aina vaan parempaan suuntaan. Edellisvuosien aloitteet ovat luoneet yhdistyksen fuksitoiminnalle erinomaisen pohjan, johon kuuluu selkeä, toimiva runko ja jonka ympärille voi helposti lisätä tai tarpeen mukaan katkoa oksia (ks. vuosi 2020-21) ilman että kokonaisuus kärsii ja fukseista saadaan varmasti mahtavia teekkareita. Myös PT:n suurimpaan haasteeseen, yhdistyksen alati kasvavaan kokoon, on osattu reagoida aktiivisella ja innostavalla ISOtoiminnalla, jota valmistellaan jo omana fuksivuonna järjestämällä tiivistä yhteistyötä ISOjen ja fuksien välillä läpi koko fuksivuoden.

      W / Heikkoudet
      – Verrattuna pienempiin kiltoihin, PT:llä on huomattavasti pienemmät mahdollisuudet järjestää esimerkiksi tapahtumia, joihin kaikki varmasti pääsisivät, ja jotka eivät olisi tilakoosta riippumattomia rastikiertelyitä. Tämä heikkous johtaa ruuhkaan tapahtumailmoittautumisissa, pettymyksiin kun ”muut pääsevät ja minä en”, ja jättää helposti ulkopuolelle ne fuksit, jotka eivät ehkä niin hirveästi hingu mukaan, että jaksaisivat yrittää mukaan ilmorumbaan, mutta ketkä olisivat voineet hyötyä tapahtumasta kaikkein eniten. Tähän on hirveän vaikea löytää yhtä oikeaa ratkaisua, mutta olisi hienoa kokeilla erilaisia mahdollisuuksia kamppailla tätä vastaan.

      O / Mahdollisuudet
      – Nuoruudestamme ja viime vuosien haasteista johtuen meillä on yhdistyksenä vielä paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa fuksikasvatukseen. Toimiva ja aktiivinen yhteistyö hallituksen ja yhdistyksen monien eri toimikuntien välillä on mahtava voimavara, jota voidaan kasvattaa ja kehittää yhä enemmän. Suuri sisäänottomme takaa myös eläväisen, monipuolisen joukon ihmisiä, joilla on varmasti paljon ideoita ja visioita. Olisikin mahtavaa voida kuulla myös fuksien toiveita tulevalle vuodelle. Pandemian kauheuksista huolimatta olemme saaneet myös uutta perspektiiviä PT:n fuksikasvatukseen, ja voimme ottaa oppia siitä, mitä jäimme siinä eniten kaipaamaan ja vastaavasti mistä olimme eniten kiitollisia.

      T / Uhat
      – PT:n suuri sisäänotto yhdessä väkisin rajoitettujen tapahtumien kanssa helposti suosivat niitä fukseja, jotka ovat jo ennestään innostuneita ja ulospäinsuuntautuneita, mikä puolestaan aiheuttaa helposti ”aktiivisten” fuksien kuplautumista ja yhdistyksen jakautumista. Linjan kasvaessa yhdistyksen onkin syytä varautua haasteisiin erityisesti fuksikasvatuksen tasa-arvoisuudesta huolehtimisessa.

      Ikävä lopettaa noin synkkään ennusteeseen, kun näkemys PT:n fuksikasvatuksesta on haasteistaan huolimatta ehdottomasti nettopositiivinen! Näitä oli hauska pohdiskella, kiitos : )

      Vastaa
  2. Na

    Hei Anna! Hienoa, että olet hakenut PT:n fuksipäälliköksi! 🙂 Mulla ois pari tiukkaa kysymystä:

    1) Puhut hakemuksessasi siitä, että englannin- ja suomenkielisten kandilinjojen välillä pitäisi mahdollisesti ”sekoittaa pakkaa”. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Toteuttaisitko fuksiryhmät sekaryhminä vai erikseen suomi- ja CHEM eng -ryhminä? Miksi?
    2) Päällikkövuonna työtä ja tekemistä riittää. Miten pidät huolen omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi puolitoistavuotisen aikana?

    Vastaa
    • Anna Ihamuotila

      Heippa, kiitos tiukoista kysymyksistäsi, näitä oli hyvä pohdiskella!

      1) Fuksien väkisin keskenään sekoittaminen olisi jotain, mitä toivoisin voivani välttää tekemästä liikaa. Fukseille tuo turvallisuuden tunnetta, että he voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, että saavat kierrellä ja istua tapahtumissa tuttujen henkilöiden kanssa, enkä halua pakottaa ketään tämän suhteen epämukavaan tilanteeseen. Minun osaltani tämä tarkoittaisi käytännössä plaseerauksen ja tapahtumaryhmien kevyttä sekoittelua, esimerkiksi enkkukandien jakamiseta tasaisesti pöytä- tai tapahtumaryhmiin, jotta kummallakin osapuolella olisi muutama tuttu turvallisuudentunteen tuomiseksi, ja muutama uusi ihminen ”pakan sekoittumiseksi”.

      Erityisesti fuksiryhmät toteuttaisin kuitenkin erillisinä kieliryhminä. Kandilinjojen sisäiseen yhteishenkeen on mielestäni myös tärkeää panostaa, jolloin tuleviin kanssaopiskelijoihin tutustuminen heti kättelyssä on tärkeää. Tämä korostuu erityisesti CHEM eng -kandien tapauksessa, joita on verrannaisesti huomattavasti vähemmän, ja tulevat vastaavasti olemaan paljon tekemisissä keskenään. Orientaatioviikolla olisi myös tärkeää, että kaikki olennainen ja tärkeä viestintä saataisiin hoidettua mahdollisimman selkeästi väärinymmärrysten ja hämmennyksen välttämiseksi. Vaikka sekaryhmät on hyvä tapa tutustuttaa kandilinjoja toisiinsa heti kättelyssä, on se mielestäni ylimääräinen lisähaaste jo valmiiksi jännittävään tilanteeseen. Fuksien keskenään tutustuttaminen on totta kai olennaista, ja sitä on hyvä kannustaa orientaatioviikolla muuten esimerkiksi parittamalla eri fuksiryhmiä keskenään rasteilla toimimaan yhdessä/toisiaan vastaan (jos pandemia suo…).

      2) Olen päässyt kantapään kautta oppimaan huolehtimaan omasta jaksamisestani, mutta olen läksyni sen suhteen ehdottomasti lukenut! Osaan tunnistaa itsessäni väsähtämisen varoitusmerkit ja jakaa tai vähentää työtaakkaa sen mukaan, esimerkiksi vähentämällä koulukurssien määrää ja muita aktiviteetteja. Jokaisessa kivassa tapahtumassa ei aina tarvitse olla mukana, vaan oman jaksamisen on oltava etusijalla. Uskon, että päällikkövuoden suuressa työmäärässä auttaa myös järjestelmällisyys ja valmistautuneisuus, etteivät hommat pääse aina liikaa kasaantumaan. Jaksamista helpottaa myös huimasti kipparipari, ja toivoisin kovasti voivamme toimia toistemme turvaverkkoina näissä asioissa tulevan puolentoista vuoden ajan. Tässä auttaa rehellisyys, reilu työnjako ja joustavuus. En epäile hetkeäkään, että meille tulisi näiden suhteen kanssahakijani kanssa liikaa hankaluuksia : ) Jaksamiseen auttavat myös taatusti fuksien hymyilevät kasvot, PT:n hallitus ja FTMK, sekä muut yhdistyksen jäsenet ja ystävät. Tässä tehtävässä ei onneksi jää yksin, ja työ ruokkii itseään, kun tietää tekevänsä jotain todella merkityksellistä!

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *